Minkälaista on ilmastoystävällinen ruoka?
Ilmastoystävällinen ruoka pohjautuu raaka-aineisiin, joilla on pieni tai hyvin pieni hiilijalanjälki.
Mitä hiilijalanjälki sitten käytännössä tarkoittaa?
Lyhyesti sanottuna, hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun välityksellä tullutta ilmastokuormaa. Käytännössä voidaan siis miettiä tarkkaan sitä, miten runsaasti kasvihuonekaasuja tietyn tuotteen elinkaaren kuluessa pääsee syntymään. Hiilijalanjälki voi tarkoittaa joko kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä, tai pelkkiä hiilidioksidipäästöjä.
Suosi ruokavaliossa seuraavanlaisia tuotteita
Ilmastoystävällisessä ruokavaliossa suositaan siis pääosin erilaisia kasviksia, eli vihanneksia ja juureksia, ja kasvipohjaisia tuotteita, joista valmistetaan ruokaa. Kasviksia, juureksia ja suomalaisia marjoja on hyvä syödä myös raakana, tuoreeltaan, raastettuina, plkottuina ja salaateissa. Raikkaiden kasvisten ohella suositaan usein myös terveellistä kotimaista kalaa.
Vältä tai rajoita seuraavia tuotteita
Mitä sitten pitäisi välttää? Ilmastoystävällisesti ruokaileva henkilö voi nauttia esimerkiksi maitoa korkeintaan lasillisen päivässä ja maidosta valmistettuja tuotteita, kuten juustoa vain muutama viipaleen päivää kohden.
Broileria ja punaista lihaa kannattaa ruokavaliossa välttää, niin että broilerin käyttö rajoitetaan noin kahteen kertaan viikossa ja punaisen lihan yhteen kertaan viikossa. Kananmunia kehotetaan nauttimaan korkeintaan kuusi kappaletta kuukautta kohden.
Lihan tuotanto kuormittaa runsaasti ilmastoa
Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy lihan tuotannosta. Helpoin tapa vähentää ympäristökuormaa, on vähentää lihan kulutusta. Naudan liha aiheuttaa suurimmat päästöt, eli noin 15 kg CO2 ekv/kg. Märehtijöinä lehmät, eli naudat syövät ruohoa, joka ei ole kelvollista ihmisten ravinnoksi.
Käytännössä laidunnurmen tehtävänä on sitoa erilaisia ravinteita maaperään ja estää niiden valuminen ympärillä oleviin vesistöihin. Broilerin päästöt ovat 4 kg ja kananmunien 2,7 kg sekä porsaanlihan päästöt noin 6 kg CO2 ekv/kg. Ympäristöystävällisintä on riistalihan käyttö ja kulutus. Halutessaan lihan proteiinit voi korvata palkokasveja, pähkinöitä ja sieniä syömällä.
Minkälaista on Ilmastoystävällinen ruuantuotanto ja -kulutus?
Suomalainen henkilö on vastuullinen ruoantuottaja ja kuluttaja. Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos on aiheuttanut kaikkialla huomattavan haasteen ravinnontuotantoon, jonka vuoksi ilmastonmuutos otetaan aina ensisijaisena huomioon ravinnon tuotannon kaikissa vaiheissa.
- Ilmastoystävällinen ravinnontuotanto on aina materiaali- ja energiatehokasta, jonka kilo- ja litrakohtaiset päästöt pidetään aina mahdollisimman vähäisinä.
- Ilmastoystävällinen kulutus tuottaa aina vähäisen hiilijalanjäljen omaavaa, kasviksiin ja erlaisiin juureksiin perustuvaa ravintoa
Maa- ja metsätalousministeriön ilmasto-ohjelma
Suomalaisen Maa- ja metsätalousministeriön ilmasto-ohjelmassa esitellään kaikkiaan 76 erilaista ravinnontuotantoon ja kulutukseen liittyvää ja maailmanlaajuista ilmastonmuutosta torjuvaa toimenpidettä. Toimenpiteet perustuvat aina kaikkein tuoreempaan tutkimustietoon sekä suomalaisen ruokajärjestelmän asiantuntijoiden näkemyksiin.
- Hiilen sidonta maaperään
- Turvemaiden käytön hillitseminen, sillä Suomessa turve-energian avulla tuotetaan lähes 6 prosenttia Suomen energiasta
- Haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen
- Kasvinjalostuksen, lannankäsittelyn ja typpilannoituksen säännöstely ja tarkentaminen
- Uusiutuvan energian tuotanto, kulutus ja energiatehokkuus
- Ruokahävikin vähentäminen
- Kasvispainotteisen ravinnon käyttäminen
Ilmastonmuutos lyhyesti
- Jokaisella ihmisellä on käytössään ainoastaan yksi maapallo ja maa-alaa on rajallisesti.
- Viljelyskäyttöön rajattu maa voi aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle, sillä huomattavan suuri määrä, eli lähes 80 prosenttia maatalousmaista käytetään eläinperäisten tuotteiden tuotantoon.
- Ruoka ja liikenne muodostavat suunnilleen 20 % yksittäisen ihmisen joko suoraan tai välillisesti tuottamista hiilidioksidipäästöistä
- Veden pitää riittää nyt ja tulevaisuudessa kaikille maapallon ihmisille ja eläimille
- Maatalous kuuluu huomattavimpiin makean veden kuluttajiin maailmanlaajuisesti
- Ravinnon tuhlaaminen ja roskiin heittäminen ei ole vastuullista kuluttamista
